11 syyskuuta, 2013

After three years

Minun Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston hakukuva.
Kyllä, pääsin Lybeckerille opiskelemaan. Päätin kuitenkin hankkia päähäni perheen ensimmäisen valkolakin saman kolmen vuoden aikana, kun opiskelin Sisustus- ja kalustealan artesaaniksi. Lakin laittaminen päähän tuntui todella hyvältä. Joten pidin sitä päässäni kolme päivää. Helppo ei ollu tämä taival, joten onneksi kevät oli vihdoin ohi.

EMILIA SALO - 2013
(ANSSI KELA – 1972)

LYRICS


Kristian
oli kohde lumoava
ihastuksena tän nuoren, opiskelijan
entinen tutor ei osaa luopua tutor-hupparistaan

Sanna ja Elisa
loivat jotain niin upeaa
muotinäytös oli unelmana
likat piti päänsä
ja heistä tullaan vielä kuulemaan

maailmaa
tahtoi moni valloittaa
takas haluisin sinne vieläkin
voi täällä lybellä toppia siis ulkomaillakin

rakastin
erikoisuuksia Lybeckerin
nuttura- ja rastapäitä Pitkänkarin
Lyben leima tulee jäämään meille otsalumpioihin


meidän pitää muuttaa maailmaa
meistä tuli graafikoita
artesaaneja, media-assareita
koulun keskeyttäneitä tai animaattoreita
meistä tuli suunnittelijoita
kuvittajia sekä sisustajia
ja tänään voidaan hetki olla valmistuneita

Partanen
ja Nurkkala kera muiden
opettajien, ammattilaisten
kertoi tiedot, taidot opiskelijoilleen

puupuolen Antti
sai tytöt puhumaan
komeudestaan tai kitarastaan,
jonka upeasti opinnäytteenä loi kasaan

meidän pitää muuttaa maailmaa
meistä tuli graafikoita,
artesaaneja, media-assareita,
koulun keskeyttäneitä tai animaattoreita
meistä tuli suunnittelijoita,
kuvittaja sekä sisustajia
ja tänään voidaan hetki olla valmistuneita!

kun lakit päähän vedettiin
kaikenmoista me tiedettin
eikä se vienyt lisä vuosiikaan,
että lukiolta me KT valmistutaan
enkä minä ainakaan
aloittas sitä uudestaan
se oli aika rankkaaa
koululta koululle vaeltaa

meidän pitää muuttaa maailmaa
meistä tuli graafikoita,
artesaaneja, media-assareita,
koulun keskeyttäneitä tai animaattoreita
meistä tuli suunnittelijoita,
kuvittaja sekä sisustajia
ja tänään voidaan hetki olla valmistuneita!

ammatti
urakka tää vuosien
ON OHI NYT, juhlien
on mahtavaa nähdä, kun kakkukahvit tarjoilen!

Amnestyn kaulakorun sain ansaitusti valmistujaisten jälkeen kaulaani.
Ja alla se lumoava, entinen tutori.
Valmistujaisjuhlat oli ihanat! Aurinko paistoi, syötävää, kuoharia ja vieraita oli paljon.
Tarjoilut katettiin seisovaan pöytään, jossa lasin alta näki kouluaikaisia töitäni.
Olisipa tarjoiluista kuvia.. nämä ihanat muffinssit á la Silla.
"You can't buy happiness, but you can buy cupcakes. 
And that's kind of the same thing"

5 kommenttia:

  1. sun blogi ois paljon mielenkiintoisempi ja sitä jaksais lukee, jos joskus oikeesti postaisit etkä tekis postauksia tällee 4kk myöhässä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseänikin harmittaa, että postattua tulee harvoin ja tapahtumista jäljessä. Kirjoitan kuitenkin vain silloin, kun se tuntuu hyvältä ja siihen on kunnolla aikaa. :)

      Poista
  2. Niin se pitkääkin postailla just sillon ku itestä tuntuu hyvälle! Vähän ois hirveetä kun kaikkien ois pakko postailla joka päivä ja just tiettyyn aikaan! Niin ja aivan ihana tuo mekko sulla noissa kuvissa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan kirjoita blogia indiedaysille yms tai muuten tee sitä työkseen ja elääkseni.. :D Tää on vaan ihana harrastus, joten ei paineita. Ja kiitos paljon Tiina ♥

      Poista

Ihanaa, kun kommentoit!